hankala mennä nukkumaan ja hankala nousta ylös. illalla kun ei tarvitsisi tehdä enää mitään niin teen ja aamulla kun pitäisi, niin en. jos aurinko paistaa ja ollaan ulkona, niin voimat on kuin teräsmiehellä, mutta kun tullaan sisälle, niin supervoimat katoaa korkojen kera. masentaa polvi, kun ei kestä yhtä asfaltille lentämistä, eikä sitten suostu paranemaan viikossa. piristää äidin tuomat tulppaanit ja Edenin ilo. ja pajunkissat ja lumen alta näkyvä nurmikko. tähän päivään asti kesä oli mulle vaan sana. tänään muistin, miltä se tuntuu. nyt miekin odotan sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti