voiko oikein tehdessään tehdä väärin kellekään

kuvaaminen kiinnostaa taas enemmän kun pitkään aikaan. ja niin kyllä moni muukin asia. vielä pari kuukautta sitten en uskonut, että pystyn aidosti kiinnostumaan enää yhtään mistään. Eden tuo miun elämään aivan äärettömän paljon valoa. se lupaa mulle huomisen, jonka pystyn suunnitella jo viikkoa aikaisemmin. oon niin hämilläni tästä onnen tunteesta. ei miun pitänyt tuntea tällaista enää ikinä. ei miun pitänyt olla täällä enää ikinä. tuntuu, että koko ajan miun elämään tulee uusia asiota, onnellisia asioita, uusia ihmisiä, uusia tunteita. tuntuu väärältä olla onnellinen, mutta sekin tunne voi kai muuttua. kaikki voi muuttua.

siksi juuri tässä näin vaikka sisälläni huokaa lienee kaikki oikein päin

näen sut mun silmät kiinni

kun tässä ollaan kaikki turha pakenee

minä muutun tänä aamuna

tätä mie olen odottanut. että saa nukkua aamulla yhdeksään, koko yön kunnolla ilman että kukaan herättää. sitten rauhassa pukeutua ja käydä pennun kanssa aamulenkillä. löhötä sohvalla kirjan ja teekupin kanssa ja katsoa leffaa vaikka koko päivän. ei ole pakko tehdä MITÄÄN.

toiset rokkaa toisella puolen jokea, niin tämä puoli kaupungista on hiljaista. se on kiva, koska saa kerrankin rauhassa olla epäsosiaalinen. joskus sekin on hauskaa.

tee siit parempaa, tee siit parempaa

mukavia päiviä takana. väsymys vaivaa niin minua kuin Edeniäkin, muttei anneta sen häiritä. nukutaan kun nukuttaa ja ei murehdita sitä liikaa. käytiin puistojoogassa, mikä oli todella kivaa ! ollaan herkuteltu hyvässä seurassa ja se kyllä tuntuu. tekee mieli pitkille lenkeille ja uusia sisustusta ja hiuksia ja vähän kaikkea. ihme kesä, kun ei tee mieli uimaan. tuntuu välillä, että elämä on sittenkin ihan hyvä. välillä ei. yritän ajatella, että kun täällä nyt vielä ollaan, niin miksei tehtäis joka päivä jotain ihan huippua. arjesta juhlaa, nautittais joka hetkestä ja mitä näitä nyt on. kaikessa kuitenkin hieno ajatus perustana. voisi jopa noudattaa.