miten mie näen elämän, oman itseni ja maailman? onko se totta mitä mie näen, vai mitä muut näkee, vai ei kumpikaan? ja mitä tosi edes on.. onko tosi sitä, mihin uskoo, vai sitä mihin suurin osa uskoo? vai jotain ihan muuta... kun hetken näkee itsessään sen kauniin puolen, niin sitten kymmenen hetkeä näkee jotain ihan muuta. vihaan sitä lausetta, että vasta kun opit rakastamaan itseäsi, pystyt rakastamaan myös muita. en tiedä kuka sen on keksinyt ja uskooko siihen oikeesti kukaan, mut mie en ainakaan. mie en usko, että tuun ikinä rakastamaan itseäni. ehkä mie hyväksyn itseni, mutta rakkaus on iso sana. tuntuu ihan epärealistiselta ajatukselta, että ihminen vois rakastaa itseään. kuuluuko niin tehdä? ja jos kuuluu niin minkä takia? kuinka täydellinen pitää olla, että pystyy rakastamaan itseään?
en minä tiedä. vittu
Ihan mielettömän hienoja kuvia! Oot tosi taitava vangitsemaan kauneuden kuviisi ❤️ Terapeuttini on opettanut mulle, ettei ole vain yhtä totuutta. Toki on faktoja, mutta sitten myös muita totuuksia. Se, mikä itsestä tuntuu, on itselle tosi. Totuus. Ja siihen kannattaa usein uskoa, se kannattaa omistaa. Tietty on myös vääriä totuuksia, joita sairaus/sairaudet monesti sanelee, mutta aina kannattaa yrittää uskoa myös omaa totuuttaan ja puolustaa sitä. Voimia!
VastaaPoistavoi ei, kiitos! ♥ se onkin hankala tunnistaa, mikä on miun totuus ja mikä on sairauden, molemmat tulee kuitenkin miun omasta päästä.. iso kiitos kommentista ja voimista ♥
Poista