katse eteen ja suupielet ylöspäin. antaa tulla, kestän kyllä, periks en tuu antamaan.

ihana kun sai nukkua aamulla pitkään ja jättää sängyn petaamatta ! menin kyllä ihan ihmisten aikoihin nukkumaan, mutta väsytti silti aamulla. ja vaikka oon suurimmaksi osaksi vaan levännyt viimeiset kolme päivää, kuumeen ja päänsäryn takia.

meillä oli perjantaina yksi ohjaajista viimeistä päivää ja tehtiin isolla porukalla seinälle sellanen yhteismaalaus, johon piirreltiin ja kirjoiteltiin kaikkia kivoja asioita. meillä oli taustalla musiikkia ja sieltä tuli Elastisen Eteen ja ylös. kyllä mie olin sen aikaisemminkin kuullut, mutta nyt se jäi päähän soimaan ja tajusin miten hienot sanat siinä on ! se sopi niin hyvin just siihen hetkeen. mietin pitkään yhtä lausetta, että kirjoitanko sen siihen maalaukseen. et pidänkö sen oikeesti lupauksena jos kirjoitan.

siihen se jäi, paperille. ja meidän käytävän seinälle. ja jostain syystä mulle tuli paljon kevyempi olo.

sano että rakastat silloinkin kun en ole herttainen

se kolme viikkoa kai meni, en muista. muisti meni ainakin. ja jos ei muuta niin se teki mulle melkein sietämättömän koirakuumeen. ajatukset on solmussa, en tiedä itekään mitä haluan. välillä haluan ja välillä en. odotan asioita vähän liiankin innokkaana ja jos ne ei tapahdu heti niin masennun. en jaksa odottaa jos toteutuminen ei ole varmaa. haluan että asiat tapahtuu heti, eikä kohta tai joskus. mulle joskus on ei_milloinkaan ja ei_milloinkaan on ahdistus ja "en jaksa".
mulle pitäis koko ajan kertoa, että "välitän" ja "en ole lähdössä mihinkään". ja olla lähellä. jos on kaukana, niin on poissa, siltä se tuntuu. se tuntuu kamalalta ja yksinäiseltä.
ja sitten joku kysyy, minne haluaisin matkustaa jos saisin päättää.

.....taivaaseen. 
voiko joku viedä minut taivaaseen?

"jonnekkin lämpimään."