aamusta asti kaikki menee pieleen. joka ikinen opittu asia on unohdettu yön aikana ja vaikka on kolme erilaista luuta, niin mikään niistä ei maistu vaan aamutossut, jotka on vartin sisään kielletty kymmenen kertaa. en tule luokse, en istu, en rauhoitu, et laita hihnaa, ei mennä ulos, ei mennä sisälle, en syö... väsyttää ja turhauttaa. teenkö kaiken ihan väärin? makaan lattialla ja tuijotan kattoa, vaikka ulkona paistaa aurinko. pitäisi tehdä ja tehdä. pitäisi elää. miten se tuntuu niin hankalalta?
avaan silmät, kun pieni kostea nenä koskettaa poskea ja työntää pehmopupua lähemmäs leikkiä varten. naurahdan ja mietin miten se voi olla niin hassu. tuommoinen karvainen pikku riiviö, joka saa raivon ja epätoivon partaalle joka ikinen päivä. saa mahtavimmat leikit aikaan suihkepullon korkilla, repii kengännauhoja ja kiellettäessä katsoo suloisilla silmillään anteeksipyytävästi. unisena painaa päänsä kiinni minuun. ja minä sulan. rakastan. miten pärjäisinkään ilman sinua.
Voi että. <3 Miten tuollaisilla silmillä katsottaessa voisi olla pitkään vihainen? Terkkuja Edenille ja hauskaa viikonloppua!
VastaaPoistano niimpä ♥ Eden sai terkut ja sinulle myös kivaa sunnuntai-iltaa :)
Poista